'

Home sweet home...

Tiistaina kävi yksi ylikomisaario katsomassa meidän taloa. Muuten olisi ollut hyvä, mutta sijainti vähän liian syrjäinen. Tänään kävi sitten kolme seuruetta. Ensimmäinen oli keski-ikäinen mies yksin. Hänellä oli avioerokuvio takana ja kalustettu talo kävisi enemmän kuin hyvin nyt kun ero on vielä kesken ja tavarat ja systeemit jakamatta. Ilmeisen varakas, omisti monta erikoisliikettä ja oli avaamassa uusia.  Toinen pariskunta oli myös oikein varteenotettava. Mies lastenlääkäri, naisen ammatti epäselvä. Ihan kivoja. Viimeinen oli selvä ei-ei. Virolainen mies (ei mitään virolaisia vastaan, tunnemme monta ja tosi mukavia ovat!) mutta omisti rakennusfirman ja jotenkin jäi epäselvä olo. Tuli vähän sellainen fiilis, että meidän talosta tulee rakennusmiesten yömaja.

Valitsimme sitten tuon ensimmäisen. Välittäjä oli tarkistanut, että tiedot pitivät paikkaansa, ja itseasiassa lehdistäkin pystyi asian tarkistamaan:-) Eli hyvillä mielin jätämme talomme ja huonekalumme uudelle asukkaalle.

Nyt on koko paketti kasassa, laivaliput pitää tosin varata vielä. Mutta virallinen osuus on hoidettu. Nyt voin sitten vielä pontevammin alkaa heräillä keskellä yötä ja miettiä, mitä ihmeessä me olemme taas tekemässä. Pieni hermostus ja epävarmuus meinaa iskeä aina silloin tällöin. Lapset huolettavat eniten, julma äiti kun  heittää lapset fransmannien keskelle...