Suomessa pankkiasioinnin helppouteen tottuneena täällä on kyllä meinannut monta kertaa päästä itku. Ensin piti opetella käyttämään sekkejä, sillä monia laskuja ei voi maksaa ilman niitä. Kun lasku tulee, lähetetään osa siitä takaisin sekin kanssa kirjekuoressa johon pitää itse ostaa postimerkki. Laskussa ei ole mitään tilinumeroita tms. että voisi maksaa pankin kautta. Jotkut laskut voi sentään laittaa suoraveloitukseen (meillä puhelinlaskut) ja jotkut voi maksaa netissä yrityksen omilla sivuilla tai puhelimessa antamalla pankkikortin numeron. Juupajuu. Ja kun sekkien lunastusaika on 1 vuosi, pitää koko ajan silmä tarkkana pitää kirjaa, onko 3 kk sitten kirjoitettu sekki vieläkään mennyt ja huolehtia että tililä on tarpeeksi rahaa, sillä täällä katteettoman sekin kirjoittamisesta tulee isot sanktiot, mm. mustalle listalle joutumista ja sakot.

Itselleni kävi tuossa pari viikkoa sitten pieni korttihämminki, eli luulin nostavani toisella kortilla automaatista rahaa, joten laittamani tunnusluku meni väärin. Kolme kertaa. Maiskis maiskis, sanoi automaatti ja nielaisi ranskalaisen pankkikorttini. Pinkaisin saman tien konttoriin sisälle (ei ollut oman pankkiryhmäni konttori) ja kysyin korttiani. Eivät kuulemma voineet antaa sitä minulle, vaan lähettävät sen omaan konttoriini, josta saan sen hakea. Ok, hyvä niin.

Seuraavana päivänä omassa konttorissani minua valistettiin että kyllä, kortin saa hakea täältä, me lähetämme kirjeen kun se on tullut tänne. Yleensä siinä menee noin kuukausi. KUUKAUSI??????

No, tähän asti on sitten selvitty sekeillä eikä käteistä olla juurikaan tarvittu. Jotenkaan en vain ole saanut aikaiseksi mennä Nontroniin pankin aukioloaikana nostamaan rahaa.  Tänään sitten huomasin oman pankkiryhmäni konttorin ihan tien reunassa ajaessani Limogesin lentokentältä kotiin Aix-sur-Viennen kautta. Äkkiä auto parkkiin ja rahaa nostamaan. Eipä onnistunutkaan. Heillä ei ole tietokoneyhteyttä oman pankkini tietoihin, vaikka ovat samaa ketjua. Montakohan suuta Suomessa aukeaisi jos Tikkurilan Nordea ei näkisi Jumbon Nordean tietoja. Ei ole todellista! Mä oli pakko kysyä virkailijalta, että oliko se ihan tosissaan ja oli se.

Noh, pitänee sitten tänään mennä Nontroniin ja käydä pankissa samalla kun vien tytöt tanssimaan. Nyt tuota ajomatkaa onkin ihan tarpeeksi, kun ollaan muutettu Busserollesiin. Ihana talo ja ympäristö, lähellä tuttuja. Ainut ikävä puoli on se, että nyt lasten koulumatka on 15 km suuntaansa. Torstaina on opettajat lakossa, joten tällä viikolle jää tämän päivän jälkeen vain perjantai koulupäiväksi.

Kuvia tästä alueestahan löytyi osoitteesta La Maillerie, meidän koti on tuo Le Moulin.

PS: Meikäläinenkin hurahti nyt sitten Facebookin. Löydyn sieltä ihan omalla nimelläni, linkittäkää!