"Miks me ei muutettu Pariisiin asumaan, vaan mentiin sinne maalle?"

Lasten kysymys Pariisissa viikonloppuna kiteyttää koko meidän perheen suhteen Pariisiin. Se on ihana, kaunis, lumoava, vilkas, rähjäinen, romanttinen ja ylimielinen. Kaikkine puolineen aivan käsittämättömän upea kaupunki.

Perjantaina starttasimme auton yhdeksän maissa aamulla ja lähdimme kohti Pariisia. Matka meni joutuisasti ja Pariisissa kävimme ihan ensiksi Kiva-kaupassa täydentämässä vähän jouluisia Suomi-ruokavarantoja. Nyt on silliä ja salmiakkia varastossa! Siitä menimme hotellille (sama hotelli kuin kesällä, ihan lähellä Eiffeliä), jätimme tavarat ja lähdimme metrolla Operalle. Kävimme ihastelemassa Lafayetten ja Printempsin jouluvaloja ja uskaltuiduimme sisäänkin. Tungos oli kuitenkin sitä luokkaa, että kauhean kauaa ei viihdytty. Metrolla takaisin hotellin lähelle kuumalle kaakaolle odottamaan Boothin perhettä.

Puoli kasilta lähdimme etsimään ravintolaa, ja löysimmekin kivan Thai-paikan. Lapset nauttivat ja Untuva nukahtikin kesken aterian, mutta ilman suurempia häsellyksiä saimme syödyksi ja lähdimme kävelemään kohti Eiffeliä. Iltavaloissa torni on aivan jumalaisen kaunis, tuli ihan kylmät väreet sitä katsoessa!

Kello oli vähän vaille kymmenen, mutta pääsimme vielä sisälle ja huristimme hissillä kolmanteen eli ylimpään kerrokseen. Alhaalla oli varoitustaulut kovasta tuulesta, mutta lapset nauttivat riepottavasta tuulesta ja varsinkin Untuva oli täysin tuulen armoille ja liukui pitkin seiniä:-) Aika kauan jaksoimme nauttia näköaloista, mutta sitten oli lähdettävä hotelille tihkusateessa.

Lauantai-aamuna metroilimme Hotel de Villen eteen. Olimme päättäneet mennä luistelemaan, mutta koska hanskat olivat siinä hommassa pakolliset, jouduimme heittämään kauppakeikan sitä ennen ja käydä ostamassa jokaiselle hanskat. Untuva teki ennätyksen, ja kadotti ostamansa hanskan viiden metrin matkalla kassalta pois päin. Onneksi saatiin uudet hanskat ilmaiseksi.

Sitten vain luistimet jalkaan ja jäälle. Näkyvät ympärillä olivat upeat, seura hyvää ja musiikki raikasi. En nyt ihan jääprinsessa kategoriaan yllä, mutta pystyssä sentään pysyin. Otto vähän manaili ns. tyttöjen luistimia, mutta innostui sitten kuitenkin hommasta. Untuva katseli silmät pyöreinä erästä parikymppistä tyttöä, joka teki kauniita piruetteja ja vaakoja.

Pikainen lounas ja sitten shoppailemaan, josta ei kyllä tullut mitään, kun ihmisiä oli aivan liian paljon liikenteessä. Päätettiin lopettaa kohtuullisen lyhyeen ja lähteä hotellille vaihtamaan luistellessa kastuneita vaatteita. Matkalla pysähdyttiin eräässä bistrossa viinillä ja kaakaolla. Illallinen nautittiin hyvässä intialaisessa ravintolassa. Maha pinkeänä lähdettiin Meenan kanssa viemään lapsia nukkumaan, kun Jarmo ja Martin jäivät vielä parille.

Sunnuntai meni aika laiskossa tunnelmissa. Käytiin aamulla Louvressa, jossa lapset ihmettivät egyptologian osaston sarkofageja ja ihka oikeata muumiota. Myös eläinmuumiot olivat jännittäviä. Otto tykkäsi tästä puolesta kovasti, mutta Untuva odotti näkevänsä Mona Lisan, jota menimmekin seuraavaksi katsomoaan. Turvatoimet sen ympärillä olivat juuri niin massiiviset kuin muistinkin. Louvre on kyllä upea paikka, jossa saisi kulumaan monta päivää.

Louvren jälkeen menimme Champs Elyséelle kävelemään ja ihmettelemään. Untuva alkoi jo väsyä, joten hyppäsimme taas metroon ja menimme hotellille, jossa auto oli parkissa. Viisi tuntia ajoa ja taas oltiin kotona!

Olen käynyt ennen tänne muuttoa Pariisissa muutaman kerran, mutta täytyy sanoa, että nyt täällä asuessa siitä saa niin paljon enemmän irti. Tietää, että voi tulla pian taas uudestaan, eikä tarvitse juosta ihan kieli vyön alla nähtävyydestä toiseen. Voi nauttia ihan vain vilinästä ja ihmisten katselemisesta. Lapset ovat ihan innoissaan Pariisista ja istuvat mielellään autossa aina kun mennään sinne päin. Untuva varsinkin oli todella vaikuttunut Mona Lisasta ja viime kerralla Versaillesista.

Nyt taidan lähteä kohti Nontronia ja siellä ruokakauppaa. Sitten haen lapset koulusta ja illalla saadaan ehkä joulukuusi paikalleen. Glögikin voisi olla paikallaan.