Päivitys klo 14.30: Käytiin hakemassa Nanna ja Ted tienposkesta, kun heidän autonsa oli luisunut sinne. Keli on aika liukas ja lunta tulee koko ajan. Ihmiset ajavat hätävilkut päällä max. 30 km/h ja rekat hyytyvät pieniin mäkiin. Toki täällä se ymmärrettävää, kun sitä talvea on ehkä se viikko vuodessa, mutta näin suomalaista hieman hymyilytti. Meillä oli neliveto ja talvirenkaat alla, joten ei ollut hätää. Keli on samanlainen kuin melkein kerran viikossa Suomen talvessa, mutta täkäläiset kun posottavat kesärenkailla, niin saa varoa että kuka tulee kylkeen ja mistä. LUnta ja pakkasta on luvattu siis perjantaihin asti. Nanna sanoi, että kaupat alkavat tyhjentyä seuraavaksi, sillä ihmiset hamstraavat ruokaa ja rekat notkuu mäissä eivätkä vie tavaraa kauppaan. Tämä alkaa tuntua jo melkein jännittävältä!

*************

Ensin on pakko sadatella vähän "#¤%%&&&¤%#¤#!!!!!!", sillä sain juuri pitkän postauksen valmiiksi kuvineen kaikkineen ja sitten tottakai, sähkökatkos, ja kaikki hävis. Kyllä ketutti ja ketuttaa vieläkin. Pitänee vissiin tallentaa vähän väliä, vaikka kirjoitukset näkyisivätkin keskeneräisinä hetken aikaa blogissa. Noita sähkökatkoja on tullut viime päivinä varmastikin 5 kertaa päivässä. Iltaisin täällä haahuillaan taskulamppuja etsien ja sitten kun ne on löydetty, tuleekin sähköt takaisin. Lapsille on teroitettu, että taskulamppuja ei saa missään tapauksessa viedä pois niiltä paikoilta, mihin ne on laitettu, sillä pimeässä on ikävä alkaa arvailla, että missäköhän fikkari sillä kertaa olisi.

Talvea ei päästy pakoon, vaikka näin kauaksi lähdettiin. Tällä hetkellä ulkona tulee lunta vaakatasossa. Tuulee niin perhanasti ja on oikein ikävän näköinen sää. Aamulla ihmiset (naapuri, Catharine ja leipäkaupan myyjä) kyselivät että tuntuuko kotoisalta. No ei tunnu, sillä täällä tuo myräkkä tuntuu jotenkin paljon raaemmalta. Sisällä meillä on toistaiseksi ihan lämmin, mutta perjantain vastaiseksi yöksi on luvattu jopa -11 astetta, joten täällä yksinkertaisten ikkunoiden takana voi tulla vähän kylmä. Me ihmettelimme kauan aikaa, että miksi kaikissa taloissa on liki aina puiset ikkuna- ja oviluukut kiinni jatkuvasti, mutta kokemuksen kautta olemme oppineet, että ne on aika hyvän kylmän ulkona pitäjät. Tosin asuminen ikkunattomassa talossa on myös aika ankeaa, varsinkin kun tutut muistavat meidän oman "akvaariokotimme".

Untuvainen on tänään kotona sairastamassa. Meidän lapset, jotka Suomessa olivat melkein kuuluisia siitä, että eivät sairasta koskaan, ovat nyt ottaneet viimeisen viiden vuoden kiintiön nyt käyttöönsä. Ensin Untuva oli vatsataudissa (ensimmäinen meidän perheessä ikinä!) , siitä sitten viikon päästä Otto. Nyt Untuvainen on kuumeessa. Toivottavasti kohta on totuttu vähän erilaiseen bakteerikantaan ja pöpöihin ja päästään terveiden kirjoihin. Onneksi itse en sairasta koskaan (kopkopkop).

Viikonloppuna olimme ensin lauantaina Perigueuxissa shoppailemassa. Untuva sai toivomansa reiät korviinsa ja kyllä hän on peilaillutkin!  Sunnuntaina käytiin Nannan ja Tedin kanssa Auberge de Presbytere -nimisessä ravintolassa syömässä St. Barthelemy de Bussieressa.

Valitsimme sunnuntaimenut à 22,50 euroa ja siihen kuului ensin hanhenmaksaterriiniä (mielettömän hyvää!), sitten metsäsienimunakas, sitten minulle ankkaa, Jarmolle faux filet. Ankka oli hyvää, mutta Jarmo ei oikein tykkää täkäläisestä lihasta. SItä ei ilmeisesti kauheasti raakakypsytetä ja lihassa on enemmän rasvaa ja kaikenlaista sitkoa kuin Suomessa. Pääruuan jälkeen oli vielä juustot, jälkkärit ja kahvit. Ihanaa ruokaa ja joka euron arvoista! Kyllä oli pinkeä olo, kun päästiin ulos. Ravintolasta ajettiin suoraan meille pelaamaan tennistä, mutta tunnin pallottelun jälkeen väki haukoitteli siihen malliin, että oli paras lopettaa.

Nyt taidan lähteä Super U:hun ruokaostoksille ja samalla reissulla viemään pari peittoa pesulaan.