Eilisen kammotuspäivän jälkeen Selina kävi aamulla kylvyssä ja lähti tyytyväisenä kouluun, vaikka Otto jäikin vielä kotiin potemaan. Ei itkua, ei vänkäämistä, ei mitään. Sinne vain meni muiden mukana luokkaan. Eilenkin, kun tuli kotiin, sanoi että koulussa oli ollut vähän kivempaa kuin ennen ja oli oikein tyytyväisen oloinen. Ei ollut moksiskaan siitä, että Otto ei ollut ollut mukana. Isommat tytöt olivat kertoneet ranskaksi ja piirtäen että Otto on tullut sairaaksi ja lähtenyt kotiin.

Itseä vähän häiritsee se, että en saa mitään kontaktia muihin kanssani kaksi kertaa päivässä koululla odotteleviin naisiin. Bonjourit kyllä heitettään ja vastauksen saan, jos aloitan keskustelun, mutta siinäpä se. Kukaan ei jatka keskustelua eikä ole kiinnostunut puhumaan. Tänään tosin yksi nainen esitteli itsensä. Catharine oli oikein ystävällinen ja innostui kehumaan ranskankielen taitoani. Vielä kun saisi itsensäkin varmistumaan asiasta. Ymmärrän kyllä lukemani ja puhettakin päivä päivältä paremmin, mutta kun yritän itse puhua, tuntuu kuin olisin unohtanut kaikki sanat. Saan aikaiseksi vain sellaista tönkkökieltä. Aikamuodot sun muut on päin prinkkalaa, mutta pääasia että ymmärtävät. Kauankohan tässä menee, että tulisi edes jossain määrin sujuvaksi?

Oli muuten kiva käydä katsomassa kommetteja tuossa pari kirjoitusta alempana blogissani vierailleilta. Hei Anniina ja hei Harri! Kiva kuulla, että käytte täällä. Lassille, Samuelille ja Sirulle oikein paljon terveisiä täältä.

Tiedän olevani typerä, sillä tämähän on julkinen blogi, mutta vähän tai oikeastaan aika tavalla minua ärsyttää ihmiset, jotka eivät ole syistä tai toisista enää elämässämme mukana, mutta kuitenkin katsovat oikeudekseen/velvollisuudekseen seurata meidän elämäämme ihan joka päivä. Itselle tulee vähän sellainen lasitalofiilis. Mutta itsepä olen tämän blogaamisen valinnut. Ja te, rakkaat ystävät ja tuttavat, lukekaa vain, teille tämä on tarkoitettu, tiedän että olette hyvällä mukana tässä.

Tänään sataa, taas. Lämpötila on ollut +12 kieppeillä, mutta ulkoilu ei kauheasti innosta kun on nin märkää.