EIlen illalla istuimme Untuvaisen kanssa sohvalla ja juttelimme niitä näitä. Tyttö tuskaili lukemaan opettelun kanssa. Muutamia sanoja hän lukee suomalaisista kirjoista, mutta ei missään tapauksessa sujuvasti. Untuva kertoi, että lukeminen on tosi vaikeaa. Jotenkin juttu siirtyi siten kotitehtäviin ja tyttö haki ranskan aapisensa. Ja kas kummaa, sitä hän luki ihan sujuvasti. Äänsi kauniisti, sai selvää vaikeistaikin sanoista, osasi jättää mykät kirjaimet mykiksi, nasaalit tulivat ja lukeminen oli muutenkin sujuvaa. Minä katsoin suu auki omaa, taitavaa lastani. Voi hurja! Ei ihmekään, että suomeksi lukeminen ei vielä suju, kun on juuri opetellut lukemaan paljon vaikeamman kautta.

Tänään illalla vien tytöt taas balettiin. Sitä ennen käyn juttelemassa koululla, kun meillä on ollut pieniä koulukiusaamisongelmia. Toivottavasti selviävät tällä käynnillä. Mutta täytyy kyllä ihmetellä, mistä pieni 6-vuotias poika oppii käyttämään ilmaisua "tu es la grosse putain de mon papa" jos ei ole sitä kotonaan kuullut. Ja minun lapsellenihan ei tuollaisia sanota!