Mielessäni olen päivittänyt blogia jo useasti, mutta ihan oikeasti en ole saanut mitään aikaiseksi. Nyt päätin ryhdistäytyä ja naputtaa muutaman sanan vaikka suomalaisella sisulla, p***le!

Viime postauksen jälkeen taisimme lähteä Chamonixiin hiihtämään. Olimme viikon mökissä pari kilometriä Chamonixin keskustasta. Säät oli aika huonot, satoi vettä ja näkyvyys oli nolla. Ylhäällä hissit olivat usein suljettuja kovan tuulen takia. Eipä sillä, että se meikäläistä haittasi, sillä laskettelu ei ole oikein mun juttuni. Lapset kyllä olivat onnesta rusetilla eikä sää haitannut yhtään. Otto tuli jo vaikeista punaisista rinteistä alas ja Selinakin meni yksin sinisten rinteiden hisseissä. Jos joku uskalsi mennä auttamaan, tuli viisivuotiaan ponnekkkuudella haiseva vastalause "KYLLÄ MÄ OSAAN, ÄLÄ KOKO AJAN NEUVO!" Chamonixissa tuli tietenkin syötyä tartifletteä, racletteä ja fondueta niin että napa paukkui. Mutta hyvää (ja rasvaista) oli.

Kotiin tultuamme naapurimme päätti ilahduttaa meitä iltamyöhään tulemalla notkumaan meidän oven pieleen ja sössöttämään käsittämättämällä ranskallaan että viinit olis loppu ja lisää pitäisi saada. Löin herralle pullon käteen ja hän poistui. Ilmeisesti uusi pullo oli herättänyt seurankaipuun ja kohta tyyppi oli tunkemassa meille katsomaan telkkaria. Ihan kiltisti tuo sitten poistui kun emme seurastaan välittäneet. Onneksi emme alkaneet sen kummemmin vängätä, sillä seuraavana aamuna Jeff kertoi, että tyyppi on kroatialainen teurastaja. Englantilaiset naapurit lähtivät jo helmikuussa ja asunevat nyt jo Maltalla. Uusi, ranskalainen perhe tulee viikon kuluttua.

Viime viikonloppuna ajoimme Bordeauxiin äänestämään huomataksemme vain, että olisi pitänyt äänestää jo perjantaina. Kyllä harmitti, mutta ei voinut mitään. Toivottavasti meidän äänet ei olleet ne ratkaisevat:-) Käveleskelimme sitten vain kaupungilla ja nautimme auringosta. Kaupunkiin oli pesiytynyt jättimäinen tivoli ja lapset nauttivat kieputtimista. itselle riitti yksi laite ja meinasi yrjö tulla. Taitaa olla liikaa ikää jo mittarissa moisille huvituksille.  Illalla kävimme vielä vähän kevätvaateostoksilla, sillä toppatakeille ei taida enää olla tarvetta. Ja ostihan Jarmo Untuvaisen toivoman radio-ohjattavan lentokoneenkin, jota typsy tykkäsi kovasti lennättää. "Kyllä äiti se on mainio laite se lentsikka" oli neidin innostunut kommentti. Välillä tosin oli suunnat vähän hukassa ja iskän piti hakea kone vähän sieltä sun täältä.

Ilmat ovat lämmenneet ja päivisin on ollut n. 20 astetta lämmintä ja aurinko paistaa. Sunnuntaina narulle viemäni pyyhkeet kuivuivat parissa tunnissa ja oli tosi kesäinen oli kun sisiliskot juoksivat kivetykseltä karkuun kävellessäni. Uima-altaan kansi on korjattu ja Jeff sanoi että laittaa sen uintikuntoon heti kun vain haluamme. Normaalisti kai se olisi joskus toukokuun puolella, mutta Jarmo meinaa kai uida vähän aikaisemmin. Tammikuun kovasti parjattu angsti on hävinnyt ja pääsääntöisesti viihdyn täällä jo oikein hyvin. Huomenna (todennäköisesti) menen katsomaan yhtä hevosta ostomielessä. Pitäkää peukkuja että se on hyvä! Lapset avasivat jo trampoliinikaudenkin!

Kesän vieraskalenterikin alkaa täyttyä, kiva juttu. Kamala ikävä on jo kaikkia ihmisiä, varsinkin Marjaa! Mutta ihan ensimmäiseksi meille tulee Mervi-kummi kolmen viikon päästä. KIVAKIVA.