Aamulla ajoin Busserollisiin klo 11.00 ranskantunnille. Olen päättänyt käydä kaksi kertaa viikossa yksityistunnilla, jotta saan tämän ranskani nopeammin puhekuntoon. Sanasto on muutamasta Ranskanreissusta huolimatta kadonnut tosi olemattomiin. Tiedän juuri ja juuri perussanat, mutta jos keskustelu menee vähänkään syvemmällä, putoan kärryiltä kuin eno veneestä. Kömpelö vertaus, tiedetään:-)

Isabella kyseli ensin erilaisia asioista ja kartoitti osaamistani. Kaikki rakenteet oli kunnossa, muistan jotenkuten jopa subjunktiivin, mutta jotkut perusaasiat, kuten epäsäännöllisten verbien taivutus, oli vähän hakusalla. Nyt pitäisi vain ottaa kirja käteen ja alkaa tankata niitä ulkoa, ihan kuten koulussa aikanaan. Iloissani olin siitä, että pystyin kuitenkin aika hyvin kekustelemaan Isabellan kanssa esim. suomalaisesta koulusysteemistä, verotuksen progressiivisuudesta ym.  Sovimmekin, että minä harjoittelen kielioppia itsekseni ja meidän tapaamiset on lähinnä keskustelua eri aiheista, jotta saadaan puhuminen ja sanavarasto sujuvammaksi. Jos en muista jotain sanaa, sanon sen englanniksi, Isabella kertoo sen minulle ranskaksi ja minä raapustan sen vihkooni. Näin saan samalla sanastoa koottua, eikä keskustelun tarvitse pyöriä vain niiden muistamieni sanojen ympärillä. Kovasti Isabella kehui lähtötasoani, toivottavasti noista tunneista on hyötyä!

Lapset haimme tapamme mukaan yhdessä koulusta. Ajelimme siitä sitten suoraan lähikyliin, mm Abjat-sur-Bandiatiin ja St. Saud-Lacoussiereen. Matkalla näimme mm. strutsifarmin, jotan varsinkin minä ja Untuva ihailimme. Komeita eläimiä. Yksi strutsi pinkoi päätäpahkaa aitauksen reunusta ja siitä tuli mieleen lähtökiidossa oleva lentokone. Hyvin kiihdytti!

Tulimme kotiin, Skypetimme Veijalaisten kanssa ja lähdimme ravintolaan syömään. Olimme ajatelleet, että kävisimme Jarmon kanssa aina perjantaisin kahdestaan lounaalla lasten ollessa koulussa, mutta päädyimme sittenkin siihen, että yritämme käydä aina perjantai-iltaisin koko perheen kesken syömässä. Nyt olimme Nontronissa paikassa nimeltä Le Maestro. Ihan ok, tosin ihan hemmetin kylmä. Aikuisille alkuruuat, pääruaat, viiniä, lapsille ruoka, juoma ja jälkiruoka yhteensä 50 euroa. Ei paha.Jälkiruokiin emme ehtineet, sillä Untuvainen valitteli huonoa oloaan ja kylmyyttä, joten oli paras lähteä kotiin. Jarmo söi alkuruuaksi etanoita, joita Untuva rakasti! Hän on syönyt kotonakin niitä, mutta on yhä hauska katsoa, kuinka lapsi ei pelkää syödä oikein mitään. Untuvahan rakastaa sinihomejuustoa, oliiveja, etanoita ym. yleensä ei niin lasten ruokavalioon kuuluvia asioita. Ja nyt hän odottaa kovasti, että pääsee syömään sammakkoa.

Tänään on sitten tuparit. Postaan niistä huomenna, mikäli kykenen...